Peruskoulun opettajat tunnustavat kulttuurisen moninaisuuden yhteiskuntaa kuvastavana ilmiönä, mutta suhtautuvat eri tavoin kulttuurisen yhdenvertaisuuden tavoitteluun.

Ajankohtaista

Yhdenvertaisuus edellyttää, että opettaja tunnistaa omat uskomuksensa – kulttuurienväliset valmiudet juurtuvat opettajankoulutuksessa

Kirjoittajat: Terhi Kouvo Julkaistu: 22.12.2023

Peruskoulun opettajat tunnustavat kulttuurisen moninaisuuden yhteiskuntaa kuvastavana ilmiönä, mutta suhtautuvat eri tavoin kulttuurisen yhdenvertaisuuden tavoitteluun.

Yhteiskunta moninaistuu, ja kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus on koulujen arkea. Siksi sillä on väliä, millaisten linssien läpi opettaja katsoo oppilaitaan, osoittavat kulttuurienvälistä valmiuksia selvittäneet koulutustutkijat.

Peruskoulun opettajien enemmistö arvostaa kulttuurista moninaisuutta, mutta joka kymmenes näkee siinä myös ongelmia, ilmenee tuoreesta vertaisarvioidusta tutkimuksesta. Sen tulokset on juuri julkaistu tiedeartikkelina avoimesti verkossa ilmestyvässä Aikuiskasvatus-tiedelehdessä.

”Nykyisellään maahanmuuttotaustaisten ja muun väestön oppimistuloksissa on kuilu, johon on pystyttävä puuttumaan. Opettajan on tärkeää kyetä tunnistamaan rasismi ja puuttumaan siihen sekä pyrkiä edistämään koulussa yhdenvertaisuutta”, koulutustutkijat Riikka Jaatinen, Inkeri Rissanen ja Elina Kuusisto perustelevat.

He tarkastelevat tiedeartikkelissaan opettajien suhtautumista kulttuuriseen moninaisuuteen. Se perustuu kyselytutkimukseen, joka kattoi 273 peruskoulun opettajaa.

Opettajan uskomukset peilissä

Tutkijaryhmän työvälineinä olivat sosiaalipsykologian tutkimustraditiosta tutut arkiteoriat. Ne toimivat peileinä, jotka heijastavat ihmisen käsityksiä kulttuurisesta moninaisuudesta ja siitä, miten siihen tulisi suhtautua.

Tutkijat keskittyivät kolmeen arkiteoriaan, jotka katsovat eri tavoin yhdenvertaisuuden edellytyksiä: 1) multikulturalismi painottaa tietoa ja ymmärrystä eri kulttuureista, 2) polykulturalismi kulttuurien sosiaalista muovautuvuutta ja 3) värisokeus kaikkien ihmisten samanlaisuutta.

Tulokset osoittavat, että opettajat tunnustavat kulttuurisen moninaisuuden yhteiskuntaa kuvastavana ilmiönä. Sen sijaan se vaihtelee, miten he suhtautuvat kulttuureihin ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden tavoitteluun.

”Opettajien enemmistö kuvasi kulttuurista moninaisuutta kulttuurien huomioimisen ja arvostamisen kautta ja näki siinä mahdollisuuden ymmärtää yhä paremmin erilaisia näkökulmia”, tutkijat sanovat.

Kulttuurienvälistä dialogia opettajankoulutukseen

Tiedeartikkelillaan Jaatinen, Rissanen ja Kuusisto haluavat lisätä ymmärrystä opettajien ajattelutapojen moninaisuudesta.

”Perusopetuksen opetussuunnitelma ohjaa tavoittelemaan kulttuurienvälisyyttä ja yhdenvertaisuutta, mutta tavoitteiden toteutuminen edellyttää opettajien kulttuurienvälisten valmiuksien kehittämistä”, he perustelevat.

Tutkijaryhmä pitääkin tärkeänä, että tulevat opettajat voivat tarkastella omia asenteitaan ja uskomuksiaan.

”Opettajankoulutuksessa tulee edistää sitä ajattelua, että kulttuurit ovat sosiaalisesti rakentuvia, risteäviä ja muovautuvina: avain on vuorovaikutuksessa. Aiempi tutkimus osoittaa, että näin edistetään parhaiten yhdenvertaisuutta”, Jaatinen, Rissanen ja Kuusisto toteavat.

Lisää aiheesta

Jaatinen, R., Rissanen, I. & Kuusisto, E. (2023). Kulttuuria koskevat arkiteoriat osana opettajien kulttuurienvälisiä valmiuksia. Aikuiskasvatus, 43(4), 243–256. https://doi.org/10.33336/aik.127921

Aikuiskasvatus

on tieteenalansa ainoa kotimainen vertaisarvioitu tiedejulkaisu, jonka kustantavat Kvs-säätiö ja Aikuiskasvatuksen tutkimusseura (ATS).
on luettavissa vapaasti Journal.fi-palvelussa tuoreeltaan ja koko historialtaan
oli Vuoden tiedelehti -kilpailun finalisti vuosina 2022 ja 2023
sai Helsingin yliopiston aikuiskasvatustieteen opiskelijoilta Vuoden 2019 Aikuiskouluttajan tunnustuksen
on mukana keväällä 2024 käynnistyvässä Nuoret tutkimuksen kuvassa -lukupiirissä.