Sivistyksen pelottomat
Sivistyksen pelottomat
Kestävä kehitys kuuluu sivistykseen, ja ajattelua on jatkuvasti uudistettava
Julkaistu:
Periaate 3. Kestävä kehitys
Liian usein kestävää kehitystä ajatellaan kiertotalouden ja resurssien näkökulmasta. ”Sitä kierrätystä ja valojen sammuttelua”. Samalla se on jotain, joka ei saisi uhata taloudellista kasvua ja kuluttamista.
Tällainen määrittely kaventaa kestävyyden hyvin ohueksi.
Kestävä kehitys on paljon enemmän kuin se, mitä kiertotaloudella tai energiansäästöllä voidaan ratkaista.
Ilmastonmuutos, luontokato, köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntyminen, rikkauden ja köyhyyden kuilun syveneminen sekä vähemmistöjen syrjintä ovat esimerkkejä mutkikkaista ongelmista, joiden ratkomiseen tarvitaan uudenlaista sivistystä ja osaamista.
Edellä kuvatut haasteet ovat kaikki esillä kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmassa, jonka tavoitteisiin myös Kvs-säätiö on sitoutunut.
Kiertotaloutta ja energiatehokkuuttakaan ei pidä vähätellä, sillä niiden avulla tarvitaan vähemmän luonnonvaroja ja sitä kautta vaikutetaan luontokadon ja ilmastonmuutoksen hillintään. Mutta kaikkea ne eivät ratkaise.
Kestävän ajattelun keskiössä tulee olla myötätunto
Suomalaisen koulutuksen tavoitteena on jo vuosikymmeniä ollut laaja yleissivistys. Usein sivistyksen ajatellaan tarkoittavan lukeneisuutta ja suuren tietomäärän muistamista.
Viheliäisissä ongelmissa on jotain yhteistä Ikean lipaston kokoamisen kanssa: pitää oppia perusmekanismit ja ymmärtää, mikä ruuvi sopii mihinkin mutteriin sekä, ennen kaikkea, olla sinnikäs eli kasata ja purkaa uudestaan ja uudestaan.
Tiedon hallitseminen on luonnollisesti tärkeää, joskaan tulevaisuuden ongelmien ratkomisessa se yksin ei riitä. Tarvitaan systeemistä ajattelua sekä monenlaisten kytkösten ja vuorovaikutusten hahmottamista.
Vähemmistöjen syrjiminen ei lopu, vaikka käytössä olisi mittaamattomasti rahaa. Köyhyys ja sodat eivät poistu, vaikka osaisimme ajatella kuinka systeemisesti tahansa. Luontokatokaan ei vähene, vaikka sen syyt ja seuraukset ymmärrettäisiin.
Uudenlaisen ajattelun keskiössä tulee olla myötätunto ja kaikkien kunnioittaminen. Jotta myötätunto olisi globaalia ja tuntuisi myös globaalissa etelässä, meidän länsimaiden ihmisten on pakko muuttaa kulutuskäyttäytymistämme, tyytyä vähempään ja oppia löytämään onnellisuutta ei-materiaalisista asioista.
Planetaarista sivistystä onkin se, missä tehdään hyvää luonnolle ja muulle ympäristölle sekä toisille ja myös itselle. Tämä on kestävän kehityksen mukaista.
Sivistyksen uudelleen määrittelyä tarvitaan
Oppimisen tavoitteita ja sivistystä on viime aikoina tarkasteltu uusin silmin esimerkiksi Sitran Sivistys+ -hankkeessa ja jo pitkään vapaan sivistystyön kentällä Kvs-säätiössä.
Vuonna 2022 Suomeen avataan muun muassa kaikille avoin Sivistystila, jossa katsotaan sivistyksen ja koulutuksen tarinan kautta tulevaisuuteen. Työtä tehdään yhdessä Sitran kanssa. Samaan aikaan yhteiseurooppalaisessa Bildung-hankkeessa 11 toimijaa eri puolilta Eurooppaa tarkastelee sivistys-käsitettä aikuiskoulutuksessa.
Sivistyksen uudelleen määrittelyn tulisi laajentua kaikkien oppilaitosten ja opettajankoulutuksen opetussuunnitelmatyöhön. Myös tutkimuskentällä sivistyksen tulisi olla yksi rahoituksen peruste ja oikeastaan kaiken tutkimuksen tavoite.
Sivistys on tietoa, taitoa, ymmärrystä, mutta myös välittämistä ja myötätuntoa. Sitä, että jokainen voi kokea itsensä arvokkaaksi. Sitä, että ymmärrämme luonnon jokaisen lajin välttämättömyyden.
Sivistys on sellaista, mitä rakennetaan rakkaudella ja vaalien.
Lue lisää:
Cantell, Hannele, Linnanvuori. Essi & Tani, Sirpa. 2020. Ympäristökasvatus – kestävän tulevaisuuden käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus.
Blogisarjassa Kvs-säätiön hallituksen ja valtuuskunnan jäsenet vievät eettisiä periaatteitamme käytäntöön.
Kvs-säätiön eettiset periaatteet
Cantellin kuva: Veikko Somerpuro
