Aikuisten medialukutaitokoulutusta tarvitaan Palestiinassa ja Suomessa 

Kansanvalistusseura (KVS) kehittää aikuisten medialukutaitokoulutusta palestiinalaisten yliopistojen kanssa Länsirannalla ja Gazassa. Medialukutaito on aktiivisen kansalaisen perustaito ja sitä tarvitaan niin Palestiinalaisalueilla kuin myös Suomessa.

Maaliskuussa 2019 olimme kollegani kanssa suunnittelemassa tulevia koulutuksiamme Ramallahissa ja Betlehemissä. Olen käynyt Länsirannalla kahdesti aiemminkin, vuosina 2015 ja 2016.  

Tällä kertaa käymissämme keskusteluissa paikallisten yhteistyökumppaniemme kanssa toistui muutama teema:  

Ensinnäkin toiveikkuus siitä, että asiat menevät parempaan, oli heidän mukaansa laskenut. Kuten muuallakin maailmassa, poliittisten olosuhteiden koettiin muuttuneen sen jälkeen, kun Donald Trump tuli valituksi Yhdysvaltojen presidentiksi. Päättäjillä ei enää nähty olevan uskottavalta tuntuvaa visiota poliittisesta ratkaisusta ja rauha karkasi yhä kauemmaksi. Kahden valtion ratkaisuun vaikutti uskovan enää harva.

Toiseksi turvallisuuden tunne oli heikentynyt. Kumppanimme halusivat lopettaa päivän palaverit tavallista aiemmin, jotta eivät olisi tarkastuspisteiden jonoissa iltapäiväruuhkissa. Pelkona oli palestiinalaisten nuorten miesten provokaatiot ja väkivallanteot sekä israelilaissotilaiden löystynyt liipaisinsormi. Yhteistyökumppanimme olivat järkyttyneitä tapauksesta, jossa Israelin asevoimat olivat rynnäköineet kampukselle suorittamaan pidätystä. Israelilaisjoukkoja ei ollut aiemmin totuttu näkemään syvällä palestiinalaisalueilla. 

Kolmanneksi usko Palestiinalaishallinnon haluun mutta myös kykyyn uudistaa yhteiskuntaa oli laskenut. Korruptio on edelleen merkittävää ja hallinnon arvosteleminen on tabu. Virastoja on, mutta vain osa niistä toimii oikeasti. Palestiinalaishallinnolta ei saada tarvittavaa apua arjen asioissa, esimerkiksi matkustamisluvissa, jolloin yhä useammin käännytään Israelin miehityshallinnon edustajien puoleen.  

Taloudellista kehitystä ilman rauhaa

Samaan aikaan huomio kiinnittyi Ramallahin katukuvassa näkyviin uusiin investointeihin. Keskiluokalla menee kohtalaisesti, on autot ja älypuhelimet. 

Katukuvassa näkyvän hyvinvoinnin taustalla on vaikuttanut esimerkiksi Nathan Brownin tutkimuspaperin mukaan se, että Yhdysvallat on pyrkinyt tarjoamaan palestiinalaisille ”taloudellista rauhaa” eli parantuvia elinolosuhteita ilman poliittista ratkaisua. 

Keskiluokka kuluttaa yhä enemmän mediaa Palestiinassa ja käyttää aktiivisesti sosiaalisen median kanavia. Kuva: Jarmo Pykälä. Lähde: OECD Development Statistics

Kuitenkin vuonna 2018 Yhdysvallat leikkasi kehitysapuaan kolmanneksella, koska Palestiinalaishallinto ei suostu lopettamaan tukien maksamista väkivaltaisuuksiin osallistuneille ja heidän omaisilleen. Yli 200 miljoonan dollarin leikkaus on merkittävä, sillä vuosina 2008–2016 Palestiinalaishallinnon saama ulkomainen apu oli vuodessa keskimäärin 2,3 miljardia dollaria. 

Toiveet rahoitusvajeen paikkaamisesta kohdistuvat EU:hun, mutta myös EU ja sen jäsenmaat joutuvat pohtimaan mitä varten ja mihin apua annetaan, jos poliittista ratkaisua ei ole näköpiirissä.  

Nähtäväksi jää mitä tapahtuu Suomen ja muiden EU-maiden rahoitusosuuksille. 

Paikallisia ratkaisuja globaaliin kriisiin

Yksi pieni osa eurooppalaisten tukea palestiinalaisalueille oli syynä myös omaan paikallaolooni alueella maaliskuussa. Vuoden 2019 alussa käynnistyi KVS:n medialukutaitohanke, johon KVS on saanut ulkoministeriöltä pienen kehitysyhteistyörahoituksen.  

Digitalisaation seurauksena myös Palestiinan talous ja yhteiskunta ovat murroksessa. Hankkeen eri puolilla Länsirantaa ja Gazaa järjestettävät medialukutaitokurssit antavat aikuisille tietoa, asenteita ja työvälineitä jatkaa arjessaan elinikäistä oppimista sekä käsitellä ympärillä vyöryviä muutoksia.  

Digiajan perustaitoihin kuuluvat esimerkiksi kyky suunnistaa verkossa ja käyttää sähköisiä palveluita sekä uutta teknologiaa. Niihin kuuluu myös kyky arvioida lukemaansa ja kuulemaansa kriittisesti, kun postiluukusta putoavan sanomalehden lisäksi netistä vyöryy informaatiota. Puutteet näissä perustaidoissa haittaavat rauhanomaistayhteiskuntaan osallistumista. 

Vihapuhe, yhteiskunnallisen keskustelun jakaantuminen kupliin ja muut digiajan ongelmat haastavat yhteisen jaetun todellisuuden sekä tahtotilan yhteiskunnan suunnasta ja kehittämisestä. Palestiinalaisalueilla tämä haaste on moninkertainen verrattuna Suomeen.  

Silti samankaltaisille medialukutaitokoulutuksille olisi tarvetta myös Suomessa, sillä aikuisten medialukutaitokoulutuksen tarve on globaali. Koulutusvajeen laajuus, syyt ja seuraukset vaihtelevat maittain, mutta meillä on paljon yhteistä ratkottavaa.  

Samalla, kun me viemme alueelle omaa osaamistamme, me suomalaiset voimme saada oppeja palestiinalaistaratkaisuista. Esimerkiksi eräässä palestiinalaisessa radio-ohjelmassa toimittajat selvittävät yksittäisten ihmisten kohtaamia ongelmia asioidessaan viranomaisten kanssa. Ohjelma nostaa esille epäkohtia, mutta myös avaa taustalla olevaa lainsäädäntöä ja päätöksiin vaikuttavia tekijöitä.  

Voimme tarjota yhdessä palestiinalaisten kanssa kehitettyjä kursseja sekä arabiankielisiä materiaaleja maahan tulleiden koulutukseen Suomessa. Samalla voimme tarjota suomalaiselle yhteiskunnalle välineitä ymmärtää lähtömaiden tilannetta sekä käydä dialogia maahan tulleiden kanssa. 

Suomen kehitysapu Länsirannalle ja Gazaan 1993-2017.

Kirjoitus on osa Kahden kansan välissä -nimistä blogitekstien sarjaa. Bloggaajat ovat KVS:n kehitysyhteistyöhankkeen projektityöntekijöitä tai vapaaehtoisia.

KVS on saanut ulkoministeriöltä 240 000 euron kehitysyhteistyö rahoituksen Media Literacy for Sustainable Society -projektilleen vuosille 2019–2020.

Voit myös tutustua toimittajille ja viestinnän ammattilaisille vuosina 2015–2016 järjestämäämme Mediakasvatuksella kansalaistaitoja Palestiinassa -projektiin. 

Lähteitä 

Tietoja kehitysyhteistyöstä, sähköposti 2.8.2019, Ulkoministeriö. 

Suomen kehitysyhteistyön määrärahat. Ulkoministeriö. 

International aid to Palestinians. Wikipedia.

Nathan J. Brown (2018) Time to Rethink, But Not Abandon, International Aid to Palestinians. Carnegie Endowment for Peace.

Suomen kehitysyhteistyö Länsirannalla ja Gazassa 

Suomi myönsi Palestiinalaisalueille kehitysyhteistyövaroja ensimmäisen kerran vuonna 1993, ja vuoteen 2017 mennessä sitä oli myönnetty 177,8 miljoonaa euroa.

Korkeimmillaan kehitysyhteistyövarat olivat vuonna 2011, jolloin myönnettiin 16,2 miljoonaa euroa.

Tuki on koostunut YK:n ja muiden järjestöjen kautta kanavoidusta avusta, valtioiden välisestä yhteistyöstä. Sitä on suunnattu kansalaisjärjestöjen hankkeisiin ja paikallisten edustojen rahoittamiin projekteihin. Tukea on keskitetty vesihuolto- ja opetussektorin kehittämiseen.

Ulkoministeriön mukaan kansalaisjärjestöjen ja kuntien kehitysyhteistyöhankkeisiin ympäri maailmaa myönnettiin vuoden 2018 hakukierroksella yhteensä 18 miljoonaa euroa . Tukea sai 36 järjestöä 50 hankkeeseen vuosille 2019–2022. Tukea haettiin kaikkiaan 129 hankkeelle 51 miljoonan euron arvosta. Yhdestä kansalaisjärjestöjen hakemasta eurosta tuli rahoitetuksi 35 prosenttia.